Vuosi Lapissa
Miten eroaa Kittilän Sirkka Helsingin Kruununhaasta? Täällä ei ole Tuomiokirkkoa eikä valtioneuvostoa, Säätytaloa tai Suomen Pankkia. En ole niitä pahemmin kaipaillutkaan. On tunnustettava, että Helsingissä hienoin paikka on Senaatintori lämpimän elokuisen illan pimeydessä. Kittilän Sirkka ei ole varsinaista syrjäseutua ja erämaata vaan nykyaikaista Lappia. Täällä on Senaatintorin sijasta kesäkauden päättyessä luontoäidin järjestämä ilotulitus, ruska. Sen jälkeen tulee syksy, kaamos ja talvi, kevät ja sitten taas kesä. Selkeät, toisistaan eroavat vuodenajat ovat ihmiselle hyväksi. Näin voi rytmittää elämäänsä, tarvitaan erilaisia sesonkeja.
Enhän ole täällä juuri muihin ihmisiin tutustunut kuin paikallisiin golfin pelaajiin, sillä en ole osallistunut muuhun sosiaaliseen toimintaan. Koska olen käynyt elämäni varrella monilla muillakin golf-klubeilla, on täällä taatusti erilaista ja kotoisampaa. Keskustelunaiheet eivät pyöri pörssikursseissa, vaan kysytään: ”joko olet käynyt hillassa”. Kaikki ovat jo tehneet tunnustelumatkoja katsomassa, miten hillasato kypsyy ja mille jänkhälle kannattaa lähteä tarpomaan. Täällä onkin tiedossa hyvä hillavuosi, jos marjat ehtivät kypsymään ennen pakkasia.
Mielenkiintoinen ilmiö täällä on sekin, että monet matkailuyrittäjät ovat naisia. Lappilainen yrittäjänainen on mielenkiintoinen tuttavuus. Heissä on tarmokasta hyväntuulisuutta, joka luultavasti onkin menestyvän yrityksen salaisuus. Kaikki täällä toimii, lappilainen kalenteri on tosin suhteellinen ilmiö. Huomenna voi olla yhtä hyvin ensi kuussa. Siihenkin tottuu, oma kello ja kalenteri asettuvat samaan tahtiin. Myös etäisyyksistä tulee suhteellisempia. Kittilä ei ole edes kaukana, mutta Rovaniemi on lähikaupunki, ja 190 kilometriä ei ole mikään matka. Siellä käväistään hoitamassa joku asia. Kilpisjärveltäkin on kuulemma 350 kilometriä lähimpään pankkiin.
Taidan silti kirjoittaa vielä yhden kirjan. Kaamoksessa on hyvä olla, jos on innostunut jostain asiasta. Innottomuus kun muuttuu helposti ilottomuudeksi. Nyt on aika kuulostella omia tuntemuksiaan, ja valita, mikä aihe innostaisi eniten.
Enhän ole täällä juuri muihin ihmisiin tutustunut kuin paikallisiin golfin pelaajiin, sillä en ole osallistunut muuhun sosiaaliseen toimintaan. Koska olen käynyt elämäni varrella monilla muillakin golf-klubeilla, on täällä taatusti erilaista ja kotoisampaa. Keskustelunaiheet eivät pyöri pörssikursseissa, vaan kysytään: ”joko olet käynyt hillassa”. Kaikki ovat jo tehneet tunnustelumatkoja katsomassa, miten hillasato kypsyy ja mille jänkhälle kannattaa lähteä tarpomaan. Täällä onkin tiedossa hyvä hillavuosi, jos marjat ehtivät kypsymään ennen pakkasia.
Mielenkiintoinen ilmiö täällä on sekin, että monet matkailuyrittäjät ovat naisia. Lappilainen yrittäjänainen on mielenkiintoinen tuttavuus. Heissä on tarmokasta hyväntuulisuutta, joka luultavasti onkin menestyvän yrityksen salaisuus. Kaikki täällä toimii, lappilainen kalenteri on tosin suhteellinen ilmiö. Huomenna voi olla yhtä hyvin ensi kuussa. Siihenkin tottuu, oma kello ja kalenteri asettuvat samaan tahtiin. Myös etäisyyksistä tulee suhteellisempia. Kittilä ei ole edes kaukana, mutta Rovaniemi on lähikaupunki, ja 190 kilometriä ei ole mikään matka. Siellä käväistään hoitamassa joku asia. Kilpisjärveltäkin on kuulemma 350 kilometriä lähimpään pankkiin.
Taidan silti kirjoittaa vielä yhden kirjan. Kaamoksessa on hyvä olla, jos on innostunut jostain asiasta. Innottomuus kun muuttuu helposti ilottomuudeksi. Nyt on aika kuulostella omia tuntemuksiaan, ja valita, mikä aihe innostaisi eniten.
Merkintä lisätty 04.08.2008