Saimme jouluksi nuoremman tyttären Lontoosta tänne joulua viettämään. Kittilän lentokenttä oli kuin hävityksen kauhistus viime sunnuntaina. Lentoja tuli päivän mittaan yli 20. Lappiin ei matkusta lapsiperheiden kanssa käsimatkatavaroiden kanssa. Matkatavaroita oli odotettava jopa yli kaksi tuntia. Ajattelimme, että onpa mukavaa, kun tyttärellä on ihan suora lento Gatwickista, stressitön matka. Senhän jo tiedämme, että jouluviikolla Englannin lentokentät ovat kuin helvetin esikartanoita ja matkustajien on oltava paikalla jo kaksi tuntia ennen lennon lähtöaikaa. Kone oli joutunut lentämään puoli tuntia ympyrää odottaessaan laskeutumispaikkaa, kentälle kun mahtuu vain kuusi konetta kerrallaan. Täällä ei yksinkertaisesti saatu matkatavaroita koneesta ulos ja sisään, joten kaikki jämähti kentälle. Kun siihen vielä lisättiin pieni lumipyry ja auraukset, oli kaaos valmis. Vastaanottohallien vessoista oli paperit ja pyyhkeet loppuneet. Kun siinä odottelimme pari tuntia tytärtä, oli aikaa tarkkailla tilannetta. Toistakymmentä lentoa oli Britannian eri kentiltä. Enimmäkseen tulijat olivat perheitä, joilla oli joulupukki-ikäisiä, 2-7-vuotiaita lapsia. Uskokaa tai älkää, kymmenet pikkulapset odottelevat rauhallisesti ja parkumatta matkatavaroita yli kaksi tuntia takanaan jo rasittava matka Englannin lentokentälle, neljän tunnin lento ja ani varhainen herätys kotona. Ollaan mitä mieltä vaan suomalaisten hienoista Pisa-tuloksista, mutta niistä ei ole myöhemmässä elämässä paljon hyötyä, jos ei ole pienenä opittu käyttäytymään kauniisti.

Tänä vuonna aika monet ystävät ovat siirtyneet toisenlaisiin joulumuistamisiin, eli korttien sijasta muistetaan maailman kaikkein vähäosaisimpia ja lähetetään sähköposti, jossa kerrotaan, mitä järjestöä on muistettu. Minäkin tein jo hiukan tämän suuntaista muutosta ja ensi vuonna joulukortitta jäävät kaikki sähköpostilliset ystävät. Mutta ikäihmisille pitää aina kortti lähettää. Monelle vanhukselle voi olla kuukauden kohokohta, kun saa kortin jostain päin maailmaa. Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Lähetysseura ovat hyviä joulumuistamisen kohteita. Heidän lahjoitustuloistaan ei mene valtaosaa byrokratian pyörittämiseen kuten vaikkapa YK:lla tai vammais- ja potilasjärjestöillä.

Oikein Onnellista Joulua ja Rauhallista Uutta Vuotta lamatunnelmien keskellä. Toivon laman koituvan siunaukseksi sillä tavoin, että ahkeruus ja rehellisyys palautetaan kunniaan. Tosin useimmat huijareista varmaankin ovat jo jollain veroparatiisisaarillaan laskemassa voittojaan, joiden maksumiehiksi taas kerran jätetään veroa maksavat ja työtä tekevät rehelliset ihmiset.